Kansainvälinen avaruusviikko

Tiesitkö, että 4.-10.10. vietetään Kansainvälistä avaruusviikkoa? YK:n julistamaa viikkoa on vietetty vuodesta 1999 lähtien ja sen tarkoituksena on juhlistaa tieteen ja teknologian ihmiskunnalle tuomaa hyötyä.

Tämä ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Tähtitaivas tutuksi

Avaruus on laaja ja täynnä kaikkea ihmeellistä. Keskeisimpien tähtitaivaan ilmiöiden tunnistamisessa auttaa avaruussanakirja  Meteori ja madonreikä (2007), jossa esitellään maailmankaikkeuden syntyteorioita, aurinkokuntamme planeetat kiertolaisineen ja avaruuslennot. Syventävät opinnot mahdollistaa mm. tähtitieteen perusoppikirjaksikin vakiintunut Tähtitieteen perusteet (2016), jossa lukija johdatetaan myös astrofysiikan perusteisiin.

Taivaalla näkyvien tähtien ja tähtikuvioiden tunnistamisessa auttavat mm. Vamplewin Tunnista tähtikuviot (2009) ja Henarejoksen Yötaivaan opas (2006). Markus Hotakaisen Pohjoinen tähtitaivas (2011) puolestaan on suunnattu nimenomaan Suomesta käsin näkyvän taivaan tarkasteluun.

Useaan kirjastoon tilataan myös Ursan julkaisemaa Tähdet ja avaruus –lehteä.

meteori.pngperusteet.pngtunnista.png

 

Taivaanrannan tutkijat

Pekka Teerikorven Miljoonan vuoden yksinäisyys (2007) kertoo tähtien tutkijoiden kautta jännittävän tieteenhistoriallisen seikkailukertomuksen ihmisen pyrkimyksestä hahmottaa paikkansa maailmankaikkeudessa. Myös Hannu Karttusen Avaruuden valloitus (2014) esittelee avaruustutkimuksen historiaa inhimillisesti, unohtamatta asiaan kuuluneita erehdyksiä ja kömmähdyksiä.

Avaruuden tutkimus onkin muuttunut valtavasti historian saatossa. Lars Lindberg Christensen kertoo teoksessaan Kätketty maailmankaikkeus (2008) miten esimerkiksi avaruudesta tulevien radioaaltojen havainnointi ja avaruuteen viedyt havainnointilaitteet ovat paljastaneet meille maailmankaikkeudesta. Avaruuden ääriin (2011) esittelee myös uutta avaruustutkimusta ja lupaa viedä lukijansa valovuosien päähän.

miljoonan.pngvalloitus.png

Onko siellä ketään?

Elämän etsiminen ulkoavaruudesta on kiehtonut ihmiskuntaa jo pitkään. Gorm Palmgrenin mukaan ei ole epäilyksen häivää siitä, että avaruudesta tullaan löytämään elämää. Kysymys onkin missä muodossa ja miten siihen saadaan yhteys. Kirjassa Elämän etsintä avaruudesta (2016) seurataan miten tutkijat ovat yrittäneet löytää elämän merkkejä universumista.

Markus Hotakainen kirjassa Onko siellä ketään (2015) pohditaan samoja asioita sekä nostetaan esiin kysymys, millaisia seurauksia vieraan älyn löytämisellä olisi. Paul Davies kyseenalaistaa teoksessaan Kolkko hiljaisuus (2012) vanhat käsitykset siitä, millaisia maanulkopuoliset älykkäät oliot voisivat olla ja miten heidän kanssa voi kommunikoida.

elaman.pngonko.pngkolkko.png

Avaruuden valloitus

Avaruusturismi ei toistaiseksi ole useimmille arkipäivää, mutta matkasta voi silti haaveilla oppaan kanssa. Brian Mayn Matkaopas maailmankaikkeuteen : 100 huikeinta kohdetta (2013) esittelee nimensä mukaisesti sata hienoa nähtävyyttä planeetoista ja asteroideista tähtipölyyn.

Toistaiseksi kokeneimpia avaruusmatkailijoita taitavatkin olla astronautit. Ilpo Lagerstedtin Rakettimiehiä (2008) kertoo asianosaisiin ihmisiin keskittyen Yhdysvaltain avaruusohjelmasta ja sen kilpailusta Neuvostoliiton avaruusohjelman kanssa.

matkaopas.pngraketti.png

Avaruusdokumentit

Uljas universumi ja Avaruuskansiot ovat kaksi dokumenttisarjaa, joissa käydään kattavasti läpi avaruuden ihmeitä.

Ensimmäisestä avaruuslennosta kertoo dokumentti Gagarin : ensimmäisenä avaruudessa ja ensimmäisestä kuulennosta Kuunlento : Apollo 11.

Aiheet: 

Arviot: 

Ei äänestetty