Uusimmat blogikirjoitukset

Kirjakuskin kyydissä Kyydissä!

Välikommentti siitä, mikä on Kyyti ja miksi julkaisen tätä blogia.

Tein pohdinnan kritiikeistä ja "kritiikeistä"  ensimmäiseksi kirjoituksekseni omaan blogiin, vaikka olisin halunnut sen suoraan Kymenlaakson kirjastojen yhteiseen Kyyti-palveluun. Rakastan tätä Kyytiä, koska sen kautta kaikki Kymenlaakson kirjastojen palvelut voi saada yhden Internet-portaalin kautta. Harmittavaa vain, ettei se onnistunut teknisesti. Piti perustaa oma blogi! Onneksi saan edelleen Kyydistä jatkuvasti sähköpostia: Lainanne ovat erääntymässä, hoitakaa asia

Palaute - kannattaako antaa?

Hyvän tai huonon asiakaspalvelutapahtuman jälkeen tekee mieli antaa palautetta, mutta viitsinkö näin tehdä? Jos kokemus oli hyvä, on helppoa kiittää, mutta entä jos se oli huono? Kehtaanko ripittää asiakaspalvelijaa huonosta palvelusta heti ja henkilökohtaisesti?Turvaudunko kuitenkin sähköiseen tai paperiseen palautteeseen vai painelenko tieheni kiukusta kihisten tekemättä mitään? Mitä palaute-sanalla yleensä tarkoitetaan ja mitä sen alle voi riipustaa?

Mentorointia työssä jos kotonakin

Ei tarvitse kuin vilkaista peiliin tai lähipiiriin voidakseen todeta, että työvuodet ovat käymässä vähiin;meitä pääkirjastolaisia poistuu työelämästä eläkepäiville koko joukko pitkän työrupeaman tehneinä parin seuraavan vuoden aikana. Asia konkretisoitui viime viikolla, jolloin vietimme haikeina Kuusankosken kirjastonjohtaja Maritta Naumasen eläkejuhlia. Mitä jälkiä meistä jää, jääkö mitään vai tapahtuuko suuri odotettu puhallus?

maritta_0.jpg Maritta Naumanen Kuusankosken kirjastossa 20.2.2015. Kuva: Tuija Lindström

ITE, ITE, ITE!

Nyt ei ole kyse ITE-taiteesta, mutta eräänlaisesta ITE- taiteilusta kuitenkin. Perheeni sai viettää kesää puolitoistavuotiaan lapsenlapsemme kanssa, joka oli mukana kaikessa ja teki kaikki mahdolliset asiat ITE. Olin jo vähällä monta kertaa torjua kimppakivan tai tekemiset turvallisuussyistä, mutta koska lapsi takoi silmät loistaen innoissaan ja painokkaasti ITE, ITE, ITE rohkenin antaa tehdä ja osallistua. Oli loma ja oli aikaa...myös meillä itellä.

Romaani uusintana?

Edellisessä postauksessani tuskailin sitä, että en ehdi lukea kaikkea haluamaani. Tällä kertaa ihmettelen sitä, että jotkut ihmiset lukevat romaaneja useaan kertaan.

Ainoa romaani, jonka olen kahdesti lukenut, on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Ja tämän olen tehnyt koulun takia. Yläasteella valitsin sen vapaaehtoisesti, kun piti lukea kotimainen klassikko, ja lukiossa se oli pakollinen. Lukion äidinkielen opettajani oli erittäin vaativa, joten kirja piti lukea kunnolla uudestaan, jotta siitä jotain arvasi lausua tai kirjoittaa.

Kirjasto piipahti oluttuvan hämärissä

Monet muut ammattikunnat ehtivät ennen, mutta eilen oli kirjastoväen vuoro mennä ravintolaväen pariin. Halusimme jakaa Kuohuvaa historiaa ympäristössä, jossa asiaan saattoi perehtyä myös makuaistein.

oluttupa.jpg

Kouvolan pääkirjaston kirjailijavieraana oli kouvolalainen Mika Rissanen, joka yhdessä Juha Tahvanaisen kanssa kirjoitti kirjan Kuohuvaa historiaa, tarinoita tuopin takaa. Idea kirjaan oli syntynyt Rissasen saunan lauteilla, missäpä muualla suomalainen parhaat ideansa saa!

Sivut

Tilaa syöte Uusimmat blogikirjoitukset