musiikki

Sinfoniaanisin terveisin

Sinfoniaasin terveisin on ihana kirja siitä, miten perehdytetään klassisen musiikin saloihin. Nimenomaan saloihin, sillä ennen kokemattomalle se maailma on mysteeri.

Tässä mahtavassa kirjassa Minna Lindgren ja Olli Löytty kertovat siitä kirjeenvaihdon avulla. Olli kyselee ja Minna vastaa. Kirja, missä saa lukea toisten kirjeitä, siitä mitä mieltä he kulloinkin ovat, on äärimmäisen mielenkiintoista.

Inside Llewyn Davis

Coenin veljesten elokuvissa pääosassa on usein mies, jolla ei mene hyvin. Sama asetelma on myös tässä elokuvassa. Tällä kertaa huono-onninen sankari on folk-muusikko Llewyn Davis, joka metsästää läpimurtoa 1960-luvun New Yorkissa.

Llewyn asuu ystäviensä nurkissa, mutta ei osaa aina pitää suutaan kiinni. Keikkoja on vaikea saada ja sitten on vielä kissa, jonka hän vahingossa päästää karkaamaan ja joka pitäisi löytää. Vielä pitäisi saada kyyti Chicagoon, missä voisi esiintyä tärkeälle tuottajalle. 

Elokuvan musiikki on poikkeuksellisen laadukasta.

Shufflea kaikille

LMFAO julkaisi vuonna 2011 toisen albuminsa Sorry for Party Rocking. Levyltä on julkaistu useita singlejä jotka ovat nousseet nopeasti listojen kärkeen. Albumin ensimmäinen single Party Rock Anthem video on edelleen YouTuben viidenneksi katsotuin video tammikuussa 2013.

Yhtye on nostanut uudelleen suuren yleisön tietoisuuteen 1980-luvulla syntyneen rave- ja klubitanssityyli Melbourne Shufflen. Siitä on tullut suuri hitti maailmalla. Tanssissa liikutaan usein joko liikkeillä "running man" tai "shuffle".

Mielikuvituksen musiikkisirkus

Nightwishin uutta levyä on odotettu, kuka toiveikkaana, kuka pelokkaana. Mitä sieltä tällä kertaa tulee, ja pysyykö soundi yhä Nightwishinä?

Pysyy se. Bändin musiikintekijä Tuomas Holopainen on jo pitkään halunnut tehdä elokuvamusiikkia. Kun kukaan ei häntä siihen hommaan palkannut, mies päätti itse tehdä leffan ja siihen musiikin. Imaginaerum toimii siis ääniraitana ensi keväänä ilmestyvälle, samannimiselle elokuvalle, ja siltä se kuulostaakin.

Metalliveljet

Antti Halmeen Metalliveljet on pojille suunnattu humoristinen ja toiminnantäyteinen nuortenkirja. Kirjan alussa Harri saa kuulla viettävänsä kesän Norjassa isänsä liiketuttavan luona tämän veljenpojan seuralaisena. Vaihtoehdoiksi Harrille tarjotaan joko lomailu Norjassa tai osallistuminen äidin ja isän seurassa kesätapahtumiin eri puolella Suomea. Käsityömessujen ja kansanmusiikkijuhlien sijasta Harri päättää siis valita Norjan, ja päätyy näin tutustumaan Villeen. Pojista tulee melko pian ystävät, sillä he löytävät yhteiseksi kiinnostuksen kohteekseen musiikin.

Vinyyliprinsessa

16-vuotiaan Allien elämä pyörii musiikin ympärillä. Hän työskentelee musiikkiliikkeessä, kirjoittaa musiikkiblogia ja toimittaa omaa lehteään. Kirjasta löytyy eri teemoja rakastumisesta jännitykseen, mutta kaiken keskipisteenä on koko ajan rakkaus musiikkiin. Kyseessä onkin eräänlainen nuorten versio Nick Hornbyn klassikkokirjasta High Fidelity. Suosittelen lämpimästi kaikille musiikin ystäville.

Perulaista chichaa Vampisoulilta

Espanjalainen Vampisoul-yhtiö ilahduttaa meitä taas mainiolla kokoelmallaan. Tällä kertaa aiheena on perulainen chicha. Monipuolisessa kattauksessa on tarjolla perus-chichan lisäksi psykedeelisempiäkin kappaleita. Kyllä käy rock'n'roll etelä-amerikkalaisilta, täytyy sanoa! Tämän levyn avulla viikonlopun suursiivous kotona sujui leikiten. Iso peukku hienolle kokoelmalle! Jos viime kesän hittilevy oli Vampisoulin Sensacional soul Vol. 2, niin tässä on kyllä varteenotettava ehdokas kuuman kesän 2011 tanssittajaksi.

Veljet mikä Svängi!

Sväng on suomalainen huuliharppukvartetti, joka on niittänyt mainetta ympäri maailmaa myös. Yhtye on uudistanut totaalisesti käsityksen huuliharppumusiikista.

Svängin kolmas albumi on nimeltään Schladtzshe!, nimi joka on aivan mahdoton kirjaston tiskillä, jossa nimet lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.

Schladtzshe! on mainio levy, suomalaiseen kansanmusiikkiin yhdistyy balkan-rytmejä, tangoa, polskaa, virttä, välillä meno kuulostaa itämaiselta tanhulta. Humppa skitsofrenia kuulostaa todella skitsolta, äänitystä myöten terveisiä tuolta puolen.

Italoiskelmää Mike Pattonin tyyliin

Muun muassa Mr. Bunglesta ja Faith No Moresta tuttu Mike Patton puuhailee tällä kertaa italoiskelmän ja elokuvamusiikin parissa. Pelkäksi puuhailuksi Mondo Cane -levyä ei kuitenkaan voi kutsua. Taustalla häärii iso orkesteri, ja meininki on todella suureellista. 1950- ja 1960-luvun elokuvamusiikki soi tunnelmallisesti, ja välillä riehaannutaan oikein kunnolla italian kielen soljuessa pehmeästi Pattonin suussa.  Levyä voi suositella myös Ennio Morriconen ystäville levyltä löytyvän Deep down -versioinnin myötä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - musiikki